No nyt se meni ohi se päivän paras hetki, sanoo Ville yhtenä aamuna.On sumuinen aamu San Franciscossa ja sumu onkin moninverroin parempi  kuin helle. Kun saavuimme tänne ensimmäisen kerran, muistan ajatelleeni että  kätkesikö tuo sumu olemiseni täällä. Nyt mietin lumen keskellä olevaa bensa-asemia Suomessa johon iskän kanssa mentiin kun olin pieni. Ja muistan kuinka ylpeä iskä oli minusta kun osasin lukea itsepalvelusta bensa-asemalla. Uuno Turhapurojen katsomisen myötä palasivatkin monet muistot joita en tiennyt minussa olevankaan. 
Illalla katsomme Pier Paolo Pasolinin elokuvan Il Vangelo Secondo Matteo ja pidän siitä kovasti. 
Ystäväni Jyri kirjoittaa mainiossa blogissaan http://www.nomadimissio.blogspot.com/
ikävöivänsä Suomeen, kulkurillakin on rakkaansa. Tänään alkavat kuitenkin Bluegrass-festivaalit.